Helmikuu vihdoin koitti, samoin kardinaalin vierailu. Pääsin siis lopultakin soittamaan klinikalle ja varaamaan aikaa inseminaatiota edeltävään ultraäänitutkimukseen. Tarkoitushan on, että ennen inseminaatiota syön kierron 3.-7. päivä Clomifen-tabletteja, eli keinotekoista antiestrogeenia, joka tehostaa munarakkulan kypsymistä. Lääkekuurin jälkeen tehdään ultraäänitutkimus, jossa mittaillaan ja laskeskellaan juttuja; munarakkuloiden kokoa ja määrää ja sitä, koska ovulaation pitäisi tapahtua. Mikäli olen kaiken oikein ymmärtänyt...
Ja nyt olemme siis tuossa vaiheessa. Tänään aloitan Clomifen-kuurin ja perjantaina menen ultraäänitutkimukseen. Sinne aikaa varatessani taisin tosin olla hiukan hankala asiakas. Kanssani asioinut hoitaja olisi halunnut varata ajan vasta seuraavan viikon maanantaille, joka on kuukautiskiertoni 11. päivä. Aloin kuitenkin vängätä vastaan, sillä omien ovulaatiotestailujeni perusteella ovulaationi on useampana kuukautena tapahtunut juuri 11. päivä. Hiukan nihkeästi hoitaja suostui lopulta siirtämään aikani perjantaille, vaikka kahdeksas päivä on kuulema kamalan aikaisin. "Kannattaa sitten varautua siihen, että joudut tulemaan maanantaina uudestaan", povasi hän. No voi itku, olen kaksi vuotta ja kolme kuukautta yrittänyt hankkiutua tiineeksi, mutta en kyllä millään viitsisi ravata parin päivän välein asiaa edesauttamassa...
Hohhoijaa.
Tai ehkäpä minä mieluummin käyn paikalla sekä perjantaina että maanantaina (ja vielä mahdollisena inseminaatiopäivänä), kuin menen sinne maanantaina vain kuullakseni, että oho, katos. Ovulaatiohan meni jo. Kattellaan syksymmällä uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti