Lapsettomuus saa aikaan ihmeellisiä asioita. Tai niitä ihmeellisiä asioita löytää itsestään. Löytää ikäviä piirteitä, häijyjä ja jopa pahansuopia.
Sitä toivoo, ettei kukaan kysy perheenperustamissuunnitelmista, mutta samalla toisinaan provosoi ihmisiä tekemään niin, että voi "oikeutetusti" tiuskia.
Huomaa, ettei aina jaksa millään ymmärtää sekundaarisesti lapsettomia. Sillä mikä oikeus on ihmisellä valittaa, jos hänellä jo on lapsi tai useampikin.
Tajuaa inhoavansa joitakin niistä ihmisistä, jotka ovat lapsen onnistuneet saamaan. Niitä, jotka saavat vahingossa, e-pillereiden ja kondomien läpi. Niitä, jotka ovat typeriä ja yksinkertaisia, sikiävät silkasta miehen katseesta ja hylkäävät lapsensa, eivät jaksa ja osaa niitä kasvattaa. Saavat lapsen niin nuorena, etteivät vielä ymmärrä elämästäkään yhtään mitään.
Pelästyy toivoessaan edes keskenmenoon päättyvää raskautta, koska silloin tietäisi voivansa tulla raskaaksi.
Inhoaa ihmisiä, joiden elämään ei mahdu muuta kuin lapsi ja inhoaa ihmisiä, joilla on lapsi josta ne eivät välitä.
Mutta onneksi suurin osa päivistä on sellaisia, ettei tämä musta myrkky nouse pintaan.
Ah, miten tuttua. Joskus sen oman myrkyllisyytensä huomaa vasta, kun on jo avannut suunsa ja päästänyt ulos jotain typerää...
VastaaPoistaItse olen vielä tainnut onnistua pitämään mölyt mahassani, mutta katsotaan miten pitkään... :\
VastaaPoistaOsuit niin naulan kantaan kirjoituksessasi. Itselläni on ystäviä, jotka eivät tiedä lisääntymisestä mitään ja silti heillä on lapsia. Ehkä niitä lapsia tehdään juuri niin, ehkä minä tiedän jo liikaa lisääntymisestä ja se lisää stressiä.
VastaaPoistaHarmittaa niin kovasti, kun tietyt ihmiset määrittelevät naisia äitiyden perusteella. Ystäväni tokaisi minulle kerran, kun suunnittelimme illanviettoa, et katsos nämä asiat on vähän vaikeampia, kun on lapsia. Ne voi tulla vaikka kipeiksi. Daa! En ole aivoton, vaikken olekaan vielä onnistunut tulemaan raskaaksi.
Toinen ystäväni hehkutti minulle jokin aika sitten, kuinka hedelmällisiä he ovat. Ja kun itse ei ole viivaa raskaustestiin saanut, on sellaiseen kommenttiin vaikea suhtautua vilpittömän onnellisesti toisen puolesta.
Ihmiset ei aina vaan ajattele. Tai ajattelevat. Itseään. Niin kai minäkin tässä vauvakuumeisena.
Hohhoijaa, voi minkälaisia urpoiluja olet Lumi joutunut kuuntelemaan. Tuo ärsyttää eniten, tuo joidenkin ihmisten asenne siihen, että lapseton ei voi tietää elämästä suunnilleen yhtään mitään.
VastaaPoistaOn kyllä enemmän kuin ymmärrettävää, ettei tuollaiseen hedelmällisyyshehkutukseen oikein pysty suhtautumaan vilpittömästi. :\
Päädyin mutkien kautta blogiasi lukemaan ja sait mut hymyilemään tällä tekstilläsi. Niin samoja ajatuksia kuin itselläkin ollut. Tai siis erityisesti tuo sekundäärisesti lapsettomat. Sellainen joudun myöntäväni itsekin olevani. Tosin minä en valittanut sekundääristä lapsettomuutta, olin sen melkein hyväksynyt. Mutta omien elämänkäänteiden takia enää en sitä pysty hyväksymään ja nyt olen juurikin se valittava sekundäärisesti lapseton. :)
VastaaPoistaJos saan näin sanoa, niin toivon että sinäkin saisit pian olla valittava sekundäärisesti lapseton. Kovasti valoa tulevaan vuoteen!
Kiitos samaa sinulle Turnip2008! Toivotaan kovasti, että pääset vielä eroon "valittavan sekundäärisen lapsettoman" roolista. Ja minä kenties tilallesi. :)
VastaaPoista