Kai se on pikkuhiljaa alettava uskoa.
Tänään kävin varhaisraskauden ultrassa, jossa lääkäri mittasi sikiön kooksi sentin ja sydämen läpätyskin näkyi selvästi.
Aviomies alkoi ultran näytölle katsottuaan hymyillä typerästi. Ilmeisesti se teki asiasta hänellekin hitusen verran konkreettisemman.
Toisaalta haluaisin kertoa asiaintilasta heti kaikille, mutta toisaalta tahtoisin odottaa vähintään syksyyn.
Ehkä odotamme toukokuuhun. Silloin kriittisimmän ajan pitäisi olla takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti