Miten aikuisena hankitaan ystäviä vieraalta paikkakunnalta? Miten tutustua puolison ystävien puolisoihin, kun on se yksi asia, joka meidät niin täydellisesti erottaa? Mitä sitten kun/jos kaikilla omilla ystävilläni on lapsia?
Tuntuu, että aikuisena kaikki uusien kontaktien luominen tapahtuu lasten kautta. Äidit tutustuvat hiekkalaatikon reunalla toisiinsa. Tai vanhempainilloissa tai mitä näitä nyt onkaan. Mutta entäs kun onkin liian sitoutunut jaksaakseen lähteä sinkkujen kanssa baariin ja perheellisten mielestä olet epäkiinnostava, koska et osaa puhua lapsista tai ole niistä pohjattoman kiinnostunut?
Ei pitäisi valittaa. Sillä kyllä minulla on hyviä ystäviä, lapsilla ja ilman.
Mutta ei tässä kaupungissa.
Harrastuksien kautta? Löysin erinomaisen uuden ystävän uudessa kaupungissa töiden kautta keskustellen yhteisestä kiinnostuksen aiheesta. Pikkuhiljaa ystävyys on syventynyt ja uusia harrastuksiaksiakin tämän uuden ystävän kanssa on löytynyt. Hänellä on myös lapsia, jo kaksi on syntynyt sinä aikana kun olemme tunteneet. Se ei ole missään vaiheessa ollut ongelma. Meillä on edelleen paljon keskusteltavaa, niin lapsista kuin sen ulkopuoleltakin. Olen ollut onnekas.
VastaaPoistaOlisiko sinulla jokin harrastus, jonka kautta voisit löytää tuttavia? Löytyisikö puolisosi ystävien puolisoilla jokin yhdistävä tekijä erottavien asioiden juokosta? Olisiko heillä siskoja, vanhoja ystäviä, serkkuja, jotka voisivat lähteä kanssasi tutustumaan, mihin? Et takuulla ole ainoa, jolla ei ole lapsia, mutta joka ei halua elää enää katselleen sinkkujen elämää baarissa.
Toisaalta, ei ne sieltä hiekkalaatikolta minua meidän pihassa ajaneet minnekään, kun sinne kerran menin. Se tuntui hieman vaikealta ja erikoiselta, mutta kun sinne istui, niin ei se ollut kamalaa sekään.
Toivottavasti keksit keinoja ja löydät uusia ystäviä sieltä!
Selailin blogeja ja eksyin tänne.
VastaaPoistaAjatukseni askartelevat samoilla poluilla kanssasi. Ajattelin, että kaikki lapsettomuutta sivuavat blogit olisivat masentavia. Tekstejäsi lukiessani kuitenkin hymyilin, hymähtelin ja herkistyin.
Vaikutat ihanalta ihmiseltä <3 Voimia kaikkeen.
Toiveikas, kiitos rohkaisusta ja ehdotuksista! Niin kai se vähän on, että omaa aktiivisuutta ennen kaikkea pitäisi löytyä. Tosin sinne hiekkalaatikon reunalle minusta ei ole, vaikka ihan hieno ajatus on sekin.
VastaaPoistaliina, kiitos ihanista sanoistasi! Toivottavasti saan blogin pidettyä poissa masennuksesta jatkossakin, vaikka sitten epäkorrektin huumorin avulla. :)